Ahdistus

Ahdistus ja pelot ovat luonnollisia tuntemuksia, mutta pitkittyessään ja voimistuessaan ne voivat alkaa haittaamaan jokapäiväistä elämää. Ahdistuneisuus voi ilmetä esimerkiksi erilaisina pelkoina, murehtimisena, jännittämisenä, levottomuutena, uniongelmina sekä keskittymisvaikeuksina. Ahdistus voi aiheuttaa lisäksi kehollisia oireita.

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa on mahdollista tarkastella ahdistuksen taustalla olevia syitä ja oppia tunnistamaan ahdistuneisuutta aiheuttavia kuormitustekijöitä elämässään. Lyhytterapian avulla voidaan kasvattaa tietoisuutta omista reagointitavoistaan sekä harjoitella ahdistuksen hallintakeinoja. 

Lyhytterapiassa voidaan opetella tunnistamaan ahdistuksen aiheuttamia ajatusvääristymiä ja hakea tilalle realistisempia näkökulmia. Terapiasta voi saada tukea pelkojen ja ahdistusta aiheuttavien asioiden kohtaamiseen, jonka avulla ahdistus usein laimenee. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa pyritään löytämään ja kasvattamaan olemassa olevia vahvuuksia ja selviytymiskeinoja, jotka voivat tukea myös ahdistuksesta toipumisessa.  

Masentuneisuus

Lyhytkestoiset masennuksen tuntemukset kuuluvat elämään, mutta pitkittyessään ja voimistuessaan ne voivat alkaa heikentämään elämänlaatua. Masennus voi oireilla esimerkiksi alentuneena mielialana, itsekriittisyytenä, ärsyyntymisherkkyytenä, aikaansaamattomuutena, kuolema-ajatuksina, itseluottamuksen vähenemisenä sekä keskittymisvaikeuksina. Masennukseen voi liittyä myös fyysisiä oireita.

Ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta voi saada tukea lievään tai keskivaikeaan masennukseen. Terapiassa voidaan tarkastella masennuksen taustalla olevia syitä sekä oppia tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään masennusta aiheuttavia ja ylläpitäviä tekijöitä elämässä. Lyhytterapiassa opetellaan tunnistamaan masennuksen aiheuttamia ajatusvääristymiä sekä etsimään tilalle realistisempia näkökulmia. Terapiassa voidaan harjoitella tunteiden hallintakeinoja. 

Työskentelyn yhteydessä pyritään löytämään ja lisäämään mielihyvää tuottavia asioita elämässä. Lisäksi kiinnitetään huomiota masennuksesta toipumiseen vaikuttaviin elintapoihin. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa pyritään löytämään ja kasvattamaan olemassa olevia vahvuuksia ja selviytymiskeinoja, jotka voivat tukea myös masennuksesta toipumisessa. 

Työuupumus, stressi

Stressi kuuluu luonnollisena osana elämään. Lyhytkestoisena se voi auttaa toimimaan haastavissa tilanteissa yli oman suoristustason. Pitkittyessään stressi voi johtaa uupumukseen. Työuupumus syntyy usein tilanteessa, jossa ympäristön vaatimukset ja omat voimavarat ovat epätasapainossa. Uupumus voi oireilla kroonisena väsymyksenä, jaksamisen vaikeuksina, tunteiden hallinnan pulmina sekä keskittymisen, muistin ja päätöksenteon haasteina. Uupumukseen voi liittyä myös fyysisiä oireita.

Ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta voi saada tukea uupumuksen taustalla olevien syiden tunnistamiseen sekä niihin vaikuttamiseen. Lyhytterapiassa opetellaan tunnistamaan itsekriittisyyden ja vaativuuden ajatuksia sekä harjoitellaan armollisempaa lähestymistapaa itseään kohtaan. Terapian avulla opetellaan tunnistamaan omia rajoja sekä harjoitellaan niistä kiinnipitämistä. 

Terapiassa pyritään kasvattamaan itsetuntemusta sekä löytämään hallintakeinoja haastaviin elämänvaiheisiin niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Tavoitteena on löytää tasapainottavia asioita elämästä, jotka lisäävät mielihyvää ja auttavat ehkäisemään uupumusta. Lisäksi pyritään löytämään ja kasvattamaan olemassa olevia vahvuuksia ja selviytymiskeinoja.

Itsetuntopulmat

Ajoittainen epävarmuus itsestä kuuluu luonnollisena tuntemuksena jokaisen elämään. Pitkään jatkuneet alemmuuden kokemukset voivat heikentää itsetuntoa ja ruokkia kielteistä minäkuvaa. Itsetuntopulmien taustalla on usein negatiivisia ajatuksia ja uskomuksia itsestä.

Ratkaisukeskeisen lyhytterapian avulla voidaan kasvattaa itsetuntemusta sekä tutustua niihin seikkoihin, jotka ovat omassa elämänhistoriassa vaikuttaneet itsetuntopulmien syntymisessä. Lyhytterapiassa voidaan opetella tunnistamaan ja kyseenalaistamaan omia kielteisiä ajatuksia ja uskomuksia itsestään. Näiden ajatusvääristymien tiedostaminen auttaa usein vähentämään ajatusten vaikutuksia tunteisiin ja sitä kautta toimintaan.

Terapian keinoin voidaan harjoitella myös omien rajojen kiinnipitämistä, jämäkkyyttä sekä ongelmanratkaisutaitoja. Työskentelyssä suunnataan katse kohti niitä arvoja ja tavoitteita, joita elämältään toivoo. Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa pyritään löytämään ja kasvattamaan olemassa olevia vahvuuksia ja selviytymiskeinoja, jotka voivat tukea itsetunnon kasvattamisessa.

Kriisit

Kriisit kuuluvat jokaisen ihmisen elämään. Esimerkiksi ero, läheisen menetys tai muutokset ihmissuhteissa, työssä tai asuinpaikassa saattavat aiheuttaa kriisin. Kriisistä seuraa usein ahdistuneisuutta, stressiä, ärtyneisyyttä, epävarmuutta tulevaisuudesta selviytymisestä, motorista levottomuutta tai unettomuutta. Kriisi voi olla myös traumaattinen, mikäli kyseessä on uhkaa ja pelkoa aiheuttava tilanne. 

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa voidaan työstää elämänkriisien aiheuttamia tuntemuksia sekä etsiä keinoja sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Huomiota kiinnitetään niihin asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan. Lisäksi etsitään sopeutumiskeinoja asioihin, jotka eivät ole omissa käsissään. Terapiassa tutkitaan voimavaroja ja selviytymiskeinoja, jotka ovat aiemmin auttaneet vaikean elämäntilanteen yli. Huomiota kiinnitetään myös asioihin, jotka ovat elämässä hyvin, ja jotka auttavat kriisistä selviytymisessä. Katse kohdistetaan tulevaisuuteen ja siihen, millaiseksi sen haluaa rakentaa. Toisinaan kriisi voi avata uusia ovia elämässä. 

Ero

Ero voi olla yksi elämän suurimmista kriiseistä. Erokriisiin voi liittyä stressiä, surua, luopumista, hylätyksi tulemisen tunteita, pelkoa sekä epävarmuutta tulevaisuudesta. Mikäli ero koskettaa lapsiperhettä, se heijastuu väistämättä myös lapsiin ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen. 

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa voidaan käsitellä eron aiheuttamia tuntemuksia sekä etsiä keinoja sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Terapiassa voidaan työstää eron aiheuttaman ahdistuksen ja stressin hallintakeinoja. Työskentelyssä on mahdollista tarkastellaan asioita, joihin pystyy  vaikuttamaan, ja etsiä sopeutumiskeinoja asioihin, jotka eivät ole enää omissa käsissä. 

Terapiassa tutkintaan voimavaroja ja selviytymiskeinoja, jotka ovat aiemmin auttaneet vaikeassa elämäntilanteessa. Huomiota kiinnitetään siihen, millaiseksi haluaa rakentaa tulevaisuutensa, ja minkälaisia odotuksia itsellä on parisuhteelta jatkossa. Lisäksi voidaan tarkastella, onko omassa toiminnassaan jotain, johon toivoisi muutosta tulevaisuuden ihmissuhteita ajatellen. 

Ihmissuhteiden pulmat

Pulmat ihmissuhteissa voivat aiheuttaa huolta, surua, ärtyneisyyttä, kuormittuneisuutta ja stressiä. Tarve kuulua yhteisöön ja tulla nähdyksi ovat sisään rakennettuina ihmisillä. Vastaavasti riski rakkauden ja hyväksynnän menettämisestä  voi tuntua sietämättömältä. Ihmissuhteiden pulmat voivat heijastua yleiseen jaksamiseen sekä työhön tai opiskeluun.

Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa voidaan käsitellä ihmissuhteiden pulmien aiheuttamia tuntemuksia sekä kasvattaa itsetuntemusta omien toimintatapojensa suhteen. Mitä haastavissa tilanteissa tapahtuu? Mikä edeltää pulmallisen tilanteen syntymistä? Miten itse toimin haastavassa tilanteessa? Miten tilanteesta päästään eteenpäin? Terapian avulla voidaan opetella tunnistamaan omia rajoja sekä harjoitella jämäkkyyttä ja omista rajoista kiinni pitämistä. Vastaavasti voidaan tarkastella omaa elämänhistoriaa sekä sen mahdollista heijastumista omiin toiminta- ja reagointitapoihinsa ihmissuhteissa.